Johannesburgiin. Lippuja ei kuitenkaan pystynyt maksamaan luottokortilla
vaan olisi pitänyt maksaa käteisellä paikanpäällä. Olisihan siellä
voinut käydä, hintakin nousi koko ajan, tosin. Brittish Airways lentää
Victoria Fallssilta Johannesburgiin mutta lähipäivien lennot olivat
täynnä, ei ole varaa jättää paluuta samalla päivälle kuin lento kotiin
lähtee. Busseja suoraan ei ole, bussi Bulawayoon, Etelä-Afrikan rajan
suuntaan olisi lähtenyt kolmelta yöllä. Päädyimme pikaiseen pakkaukseen
ja lähtemään iltaseitsemän junalla. Pääsemme vain osan matkaa -
junavuoroja kun nykyään menee parina, kolmena päivänä viikossa ja
yhdistävä vuoro menisi vasta parin päivän päästä.
27.7.2009 22:11 Afrikan aikaa. Yllä on varmasti kirkas tähtivyö kuin
Tsodilossa. Tähdet näkisikin nyt kirkkaasti kun olemme jossain
luonnonpuiston keskellä, valottomassa junassa. Juna lähti illalla
Victorian putouksilta kohti Bulawayoa. RR, Rodesian Railways on
kaiverrettuna peileihin ja ikkunoihin, lakattu puu osaa vieläkin kiiltää
paikkapaikoin. Toisissa kohdissa vaunua lakka ja puu sen takana on jo
lahonnut pois ajan mukana. Ravintolavaunussa oli tunnelmaa kuin
Rovaniemen junassa kun kuppilanpitäjä möi meille keksiä ja limukkaa
kännykän valossa. Me tarjosimme keksit parille paikallisille kun minä
tulkkasin poikia heidn kysellessään mitä muita elimiä kuin norsuja jää
junan alle. Nyt juna liikahti liikkeelle parin ohittavan junan jälkeen.
Limu maksoi 15 randia, huopapaketti makuupaikoille (sorry, no sheets -
half price? - next time - kaikki nauravat) 1 USD tai 10 pulaa, kaikki
paitsi edesmennyt paikallinen dollari kelpaa. Vaihdoin Barcklayssilla
100 euroa dollareiksi kurssiin 1.36, siitä komissio 7 %, sain 126
dollaria. Kallista kuten kaikki. Eilen kyläpäällikön vieraana
retkellä. 300 perhettä, kolme kaivoa, nuorten jalkapallo-ottelu,
tuoliton esikoulu tyhjssä savimajassa, norsut tuhosivat taannoin sadon
joiltakin. Kaivon korjaus maksoi 100 dollaria, siihen kerättiin rahat.
Veroja ei ole enää - klinikka ja ala-aste on valtion varoilla, ei muuta
yhteiskuntaa.
Iltapäivällä lähtee luksus-bussi kohti Johannesburgia joka tuntuu kuin
kotona olisi. Nyt painan pään tyynylle jonka ei niin puhtaan kankaan
päällä on tyynyliinana Oskarin yôpuku. Oma hyttimme nukkuu, otsalamppu
himmeimmillään jää yövaloksi.
1:20 Siiryin Oskarin viereen alapedille ja nyt herään vetoon ja siihen,
että Henrikki haluaa päällyshousut pois. Housut pois ja jalat takaisin
makuupussina
toimivaan rinkan suojapussiin. Luulen vedon tulevan ikkunasta ja
päätän kääntää päät käytävän puolelle. Veto tuleekin ovesta joka on
raollaan turvaketjun varassa. Yrittikö joku tulla sisään vai liukuiko
ovi tärinässä? Työnnän leatmanin viilan turvaketjun lenkkien läpi, nyt
liukumavaraa ei enää ole. Ei edes sitä vertaa, että ketjun katkaisisi
leikkureilla oven raosta.
10:03 Suunnilleen kaikki nukkuivat hyvin. Yöllä hengitys höyrysi
käytävässä eli aika viileää oli, silkkipussukat vilttien kanssa olivat
kuitenkin lämpimät. Olemme noin tunnin myöhässä, kuulemma otettiin
hiilivaunuja junaan mukaan ja se hidastaa. Matkaa on tehty nyt 15
tuntia, matkaa aika suoralla radalla Suunnon X9:n mukaan 310 km.
Kulkiessa junan nopeus 37.6 km/h.
Kohta perillä, konnari kehotti pitämään huolta tavaroista. Naputtelen
tarinaa Palmin 680:llä, uusi laite mutta syö akun puolessa päivässä,
täytyy kysyä mikä vikana. Silva II solar yrittää ladata parhaansa mukaan.
11:32 Olemme aina perillä tunnin päästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti