Gaboronesta lähdön jälkeen. Matkaa on taitettu nyt kuusi tuntia, tie on
hyvä, suora, tyhjä ja leveä joten matkavauhtikin on tuollaiset 120
km/h. Mitä nyt tiellä olevat lehmät äsken hidastuttivat matkaa.
Eilen kävelimme Gaboronen Main Mallilla alias kävelykadulla. Oskari osti
veistettyjä pikkuelimiä ja isommatostivat puiset veitset. Sampo olisi
halunnut ostaa metrin mittaisilla upeilla sarvilla varustetun
antilooppitrofeen, mutta logistiset ongelmat kaatoivat tai ainakin
siirtivät hankintaa.Iltahuomautus: Matkalla tuli sitten myös
poliisitarkastus koko bussin väelle ja matkatavaroille - paperittomissa
sarvissa olisi saattanut olla selittämistä - tai sitten ei - tai sitten
selitykset eivät olisi auttaneet. Tiedä liene. Kysyimme tietysti
turisteina mitä etsivät - vastaus oli, että rikollista, aseita jne.
Kaikki matkustajat tiellä tutkitaan ja aina.
Vasemmalla on pöllyävä pan eli suolajärvi. Nyt vesi on satojen metrien
päässä ja valkoiset pölypilvet tanssivat entisellä ulapalla.
1970-luvulla vesi oli lainehtinut kauniina tien ja pysähdyspaikkana
toimineen huoltoaseman vieressä.
Okavango on Afrikan isoimpia jokia lähtiessään Angolasta, mutta häviää
täysin Botswanan hiekkaan, luoden sitä ennen sisämaan suiston.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti